Nostalgiija ja dánsunpop Márkomennui

Márkomeanu sámi festivála dovddaldat lea ahte lávddistis ovdandivvu sihke easkaálgi ja hárjánan sámi artisttaid. Nu dahká maiddái dán jagi lávdeprográmmain. Sihke dovddus Deatnogátte Nuorat ja áibbas ođđa ISÁK leat dál dáhkidan ahte bohtet jagi 2017 Márkomennui.    

- Márkomeanus lea jo vierrun šaddan láhčit saji sihke varas ja hárjánan sámi artisttaide, ja lea albma gudni beassat ovdandivvut sihke Deatnogátte Nuoraid ja ISÁK joavkku, mojohallá Márkomeanu festiválabuvttadeaddji Susanne Amalie Langstrand-Andersen. 

Deatnogátte Nuorat eai soaitte gal šat leat nu issoras nuorat, muhto joavku boktá ain hirbmat movtta musihkainis. Go joavku dál fas čoahkkana Márkomeanu lávddi nala, de beassat vásihit konseartta mii boktá ollu boares muittuid. Sihke Hartvik Hansen ja Tore Aslaksen leaba álggu rájes jo leamašan joavkkus, ja Anne Lise Varsi lea dál sadjásažžan nisson njunušlávlun.  

- Joavkku álggahedje jo 70-logus ja dat lei okta vuosttaš sámi joavkkuin mii šattai bivnnuhin miehtá Norgga. Norsktoppenii gárte sis máŋga lávlaga, ja dáidetge oallugat muitit sihke Deanu Májjá ja Boares Muittut, muitala Langstrand-Andersen.  

Festivála duođašta maiddái ahte áibbas ođđa sámi joavku, ISÁK, čuojaha dán jagi Márkomeanus. Joavku lea 19-jahkásaš Ella Marie Hætta Isaksena oiddot ja orruge dáppe davvin šaddamin dán jagi háleštanfáddán, go musihkas lea sáhka. Joavku almmuhii dán vahkku vuosttaš siŋgela, "Čurves munnje", ja Miniøya festivála Oslos lea jo várren sin dán geassái. ISÁK seaguha juoigama, pop ja urbána synthaid, ja johtáladdá geabbilit gaskal sáme- ja eaŋgalasgiela. 

- Leat erenoamáš čeavlát go dán jagi beassat easkaálgi ISÁK joavkku vuosihit Márkomeanu gussiide. Ella Marie Hætta Isaksen, guhte lea joavkku njunuš, lei oainnat okta dan viđa nuoras geaid válljiimet oassálastin Márkomeanu “Nuoraid Sessions”-doibmii, mii lei taleantaprošeakta sámi nuoraide jagis 2016. Jáhkán sin ollet mealgat dobbelii Sámi ja Davvi-Norgga rájiid, loahpaha Langstrand-Andersen.

Lassin Deatnogátte Nuoraide ja ISÁK jovkui, de lea almmuhan Biru Baby, SlinCraze ja Kalle Urheima dán jagi musihkkaprográmmii.

Ođđa artista boahtá áidnalunddot musihkain Márkomennui

Eai leat nu galle ođđa musihkkára geat leat olahan nu ollu fuomášumi go Kalle Urheim. Son almmuhii nana vuosttašalmmuheami 2016:s, ja geassit beasat viimmat vásihit su Márkomeanus.

Govven: Preassegovva

Govven: Preassegovva

Divttasvuona artista lea ožžon rámi sihke dáža ja sámi mediain, ja guldaleddjiin maid, maŋŋágo su vuosttašskearru «Ruodjo /Sacred breath from the Tundra» almmuhuvvui. Márkomennui son boahtá roastilat go goas ge ovdal, ja áibbas varas lávlagiiguin.

- Min mielas lea Urheim hui gelddolaš artista. Su gaskkustanvuohki lea áidnalunddot, ja vuohki mo son nagoda seaguhit rocka, jazza, sámi sálbmaárbevieruid ja luođi, dagaha su artistan man gánnáha vásihit, dadjá festiválabuvttadeaddji Susanne Amalie Langstrand-Andersen.

Kalle Urheim, Divttasvuonas eret, lea kulturoperatevra, poehta, komponista, lávllačálli ja lávlu, ja son lea studeren Musikkonservatorietas Romssas. Son komponere musihka man vuođus lea julevsámi juoigan- ja lávlunárbevierru, julevsámegillii, dárugillii ja eaŋgalasgillii. Son lei mielde Sámi Grand Prixas 2015:s ja šattai álbmoga jiellahin šuoŋain «Idjasuojvvan / Nattskyggen». 2016:s almmuhii son vuosttašskearru, «Ruodjo», ja Avisa Nordland attii sutnje 6 birccuin vuosttašovdanbuktima ovddas.

- Urheim ieš lohpida cegget iežas musihkalaš loavddagoađi, cahkkehit dola vai olbmot besset liekkadit iežaset ja guossohit vuonaid ja váriid jiena. Lea láhččojuvvon magihkalaš vásáhussii, loahpaha Langstrand-Andersen.

Govven: Preassegovva

Govven: Preassegovva

Márkomeannu viiddida!

Coahkkágo du váibmu sámi musihka ja kultureallima ovddas? Dalle lea Márkomeanus máilmmi buorre vejolašvuohta dutnje! Mii viiddidat min kantuvrabargoveaga, ja almmuhat gaskaboddosaš 50 % virggi. Seammás almmuhat jahkásaš áhpehisvuođasadjásašvirggi beaivválaš jođiheaddjin. Ohcanáigemearri goappašiid virggiide: 06.04.2017. Lea dieđusge vejolaš goappaš virggiid ohcat.

Márkomeannu lea sámi festivála Gállogiettis norgga bealde Sámis. Festiválas lea čielga sámi profiila, ja Márkomeannu-festivála ovdanbuktá sámi artisttaid, dáiddáriid ja kulturovdanbuktiid miehtá Sámi. Prográmma lea máŋggabealat ja gávnnat sihke musihka, visuála dáidaga, lávdedáidaga, girjjálašvuođa, semináraid, valáštallama, vánddardeami, márkaniid, mánáidprográmma ja nuoraidprográmma festiválas. Festivála lea nuppástuhttojuvvomin searvvis ođđa organisašuvdnahápmái, ja festivála lea sakka ovdánan maŋimuš jagiid. 

ČÁVVAJOĐIHEADDJIN Márkomennui - oasseáiggevirgi (gaskaboddosaš)

Mii ohcat olbmo guhte ovttas festiválabuvttadeddjiin galgá jođihit festivála birrajagi doaimma, mas deháleamos dáhpáhus lea Márkomeanu čađaheapmi suoidnemánu maŋimuš vahkkoloahpa. Lea 50 % virgi, lea vejolaš ahte virgeproseanta stuorru. Lea sávahahtti fidnet olbmo virgái nu johtilit go vejolaš ja bargu bistá juovlamánu 31. b. 2017:i. Kantuvrabáiki lea Várdobáiki sámi guovddážis Evenášši suohkanis.

Gelbbolašvuođagáibádusat
Lea dárbbašlaš ahte leat buorit njálmmálaš ja čálalaš gulahallanattáldagat ja ahte lea sámi kulturgelbbolašvuohta. Sámegiela gelbbolašvuohta deattuhuvvo, muhto ii leat eavttuheames gáibádus. Son guhte ohcá virgái ferte leat iešheanalaš, sus ferte leat disipliidna, sáhttit heivehallat iežas ja hálddašit iešguđetlágan doaimmaid. Lea ovdamunni jus dus lea vásáhus sullasaš doaimmas festivála- dahje kultursuorggis. Go jo festivála lea nuppástuhttinproseassas ođđa organisašuvdnahápmái de ferte bargi sáhttit ieš hábmet iežas bargodoaimmaid daid rievdamiid ektui mat dáhpáhuvvet organisašuvnnas. Festivála jođihuvvo eanaš eaktodáhtolaš bargguin, ja persovnnalaš attáldat movttiidahttit ja jođihit eaktodáhtolaš bargiid ja čáva lea danne dehálaš gelbbolašvuohta virgái.

Bargoviidodat
Virgi galgá ovttas festiválabuvttadeddjiin, eaktodáhtolaš bargiiguin, čávain ja stivrrain leat mielde ovdánahttit Márkomeanu festiválan. Doibmii gullá plánet ja praktihkalaččat čađahit Márkomeannu-festivála. Čávvajođiheaddji galgá jođihit festivála čáva. Čávas leat 50-60 olbmo, geain juohkehaččas leat iešguđetge ovddasvástádusat ja doaimmat. Du bargobihtát leat čadnon sin doaimmaide. Virgái gullá maiddá doallat oktavuođa mediain ja gulahallat olgguldasat, ja veahkehit festiválabuvttadeaddji eará doaimmaiguin.

Persovnnalaš iešvuođat:

  • Iešheanalaš
  • Dovdat sámi kultuvrra ja servodaga
  • Liikot bargat olbmuiguin
  • Bargat struktuvrralaččat
  • Áŋgir
  • Čeahppi ovttasbargat
  • Heivehallanattáldat

Mii fállat:

  • Buriid vejolašvuođaid persovnnalaš ja fágalaš ovdáneapmái
  • Guoibmás bargobirrasa gelddolaš festiválas
  • Máŋggalágan doaimmaid
  • Bargoáiggi man ieš sáhtát heivehallat
  • Vejolašvuođa ruovttukantuvrras bargat
  • Bálkká šiehtadusa mielde

Váldde áinnas oktavuođa minguin jus leat jearaldagat dahje siđat eanet dieđuid virggi birra.

Ohcanáigemearri: 06.04.2017


BEAIVVÁLAŠ JOĐIHEADDJIN Márkomennui -  100 % sadjásašvirgi

Áhpehisvuođavirgelobi dihte lea virgi rabas geassemánu 2017 rájes borgemánu 2018 rádjai.

Gelbbolašvuođat
Márkomeannu Searvi ohcá čeahpes olbmo jođihit Márkomeannu festivála. Mii oidit ohcciid geain lea oahppu jođiheamis ja/dahje vásáhusat jođiheamis festivála- ja kultursuorggis. Lea dárbbašlaš ahte lea buorre ekonomiijaipmárdus, ja ahte leat buorit njálmmálaš ja čálalaš gulahallanattáldagat. Sámegiela gelbbolašvuohta deattuhuvvo virgáibidjamis, muhto ii leat eavttuheames gáibádus. Dasto ferte ohccis leat sámi kulturgelbbolašvuohta. Son guhte ohcá virgái ferte leat iešheanalaš, sus ferte leat disipliidna, sáhttit heivehallat iežas ja hálddašit iešguđetlágan doaimmaid. Go jo festivála lea nuppástuhttinproseassas ođđa organisašuvdnahápmái de ferte bargi sáhttit ieš hábmet iežas bargodoaimmaid. Ferte rehkenastit bargat vahkkuloahpaid ja oktasašluomus. Festivála jođihuvvo eanaš eaktodáhtolaš bargguin. Persovnnalaš attáldat movttiidahttit ja jođihit eaktodáhtolaš bargiid ja čáva lea danne dehálaš gelbbolašvuohta virgái.

Bargoviidodat
Beaivválaš jođiheaddjin čađahat don stivrra mihttomeriid festiválii, ja jođihat eará bargiid plánet ja čađahit Márkomeannu-festivála ja eará lágidemiid maid Márkomeannu Searvi lágida. Jođiheaddjin lea du ovddasvástádus jođihit proseassaid ja strategiijabargguid ovttas stivrrain ja čávain. Stuorra oassi barggus lea ohcamiiguin bargat, bušeahttastivren, rehketdoallu, ja dárkkistit festivála ruhtadili. Virggis lea bajimuš ovddasvástádus bušeahttadárkkisteapmái ja bohtosiidda. Viidásat ovdánahttit festivála dinema lea dehálaš guovddášsuorgi beaivválaš jođiheaddjái, ja dat mearkkaša ahte son galgá doalahit oktavuođa ovttasbargoguimmiiguin ja sponsoriiguin, ja bargat fierpmádatdoaimmaid ja márkanfievrridit festivála.

Persovnnalaš iešvuođat:

  • Iešheanalaš
  • Liikot bargat olbmuiguin
  • Bargat struktuvrralaččat
  • Áŋgir
  • Čeahppi ovttasbargat
  • Heivehallanattáldat

Mii fállat:

  • Buriid vejolašvuođaid persovnnalaš ja fágalaš ovdáneapmái
  • Guoibmás bargobirrasa gelddolaš festiválas
  • Máŋggalágan doaimmaid
  • Bargoáiggi man ieš sáhtát heivehallat ja vejolašvuođa ruovttukantuvrras bargat
  • Bálkká šiehtadusa mielde

Kantuvrabáiki lea Várdobáiki sámi guovddážis Evenášši suohkanis (golggotmánu/skábmamánu 2017 rájes sirdá Márkomeannu ovttas olles Várdobáikkiin Skániide).

Váldde áinnas oktavuođa minguin jus leat jearaldagat dahje siđat eanet dieđuid virggi birra.

Ohcanáigemearri: 06.04.2017


Oktavuođaolmmoš: Stivrajođiheaddji Eirik Larsen, tlf 970 80 217, E-boasta: eirik@markomeannu.no

Ohcan CV:in ja referánssain sáddejuvvo čujuhussii info@markomeannu.no

Márkomeannu needs YOU!

Leat don diekkár guhte hui álkit áŋgiruššá áššiide ja ii bala ovddasvástádusa váldit? Dalle lea mis áivan fálaldat dutnje! Márkomeanus leat njeallje rabas jođihanvirggi min čávas.

Njukčamánu/cuoŋománu mielde mii lágidit basi oktasaš čoahkkima visot Márkomeanu jođihanvirggiide. Mii geavahit basi plánet dan jagi festivála, ja dasa lassin dieđun sosiála ovttastallamii. Alla hávskkostallanfaktor! Jus dus lea miella searvat mis lea ain sadji jur dutnje.

MM2016MariusLangstrandAndersen073.jpg

 

BIRASHOVDA

Pláne festivála birasprofiilla. Bearráigeahččá ahte birasprofiila váldo vuhtii visot festiváladásiin, omd. go t-skirttut diŋgojuvvojit ja go ruskkat galget sirrejuvvot festiválas.

 

 

 

 

váhkarakHOVDA

Sus lea ovddasvástádus rekruhttabargiin/”nebiin”, namalassii bargiin geat leat vuollel 18 jagi. Doaibmá gulahallanolmmožin gaskal bargiid ja rekruhttabargiid/nebiid. Lágida prográmma rekruhttabargiide/nebiide. Čuovvula rekruhttabargiid/nebiid festiválaáiggis.

 

 

 

 

 

 

 

 

BÁRHOVDA

Su lea ovddasvástádus doaimmahit bára ja visot alkoholavuovdima festiválas. Pláne oastimiid. Doalaha oktavuođa lágideddjiiguin ja ovttasbargoguimmiin.

 

 

 

 

 

 

BUVDIHOVDA

Su ovddasvástádus lea Márkomeanu buvddas. Ovttas festiválajođiheddjiiguin pláne makkár festiváladávviriid oastit. Doallá oktavuođa lágideddjiiguin.

Čávat geain lea stuorimus ovddasvástádus, fertejit leat mielde juohke dásis. Iešguđetlágan doaimmat ollesjahkečávaidjoavkkus gáibida aktivitehta iešguđetlágan dásiin jagis. Gaittin hoavdadoaimmat bálkáhuvvojit ru. 2000,- jahkái.

Loga eanet čávaid ovdamunniid birra, ja searvva čávvajovkui dieđihanskovvi bokte, dahje ge e-poastta bokte info@markomeannu.no

Bivnnut livejoavku Márkomennui - Biru Baby!

Govven: Biru Baby

Govven: Biru Baby

Márkomennui, cikcu buollašis duoddaris davvin, boahtá revolušuvnnalaš joavku Biru Baby iežas imašlaš stiillain ja soundain. Festiválabuvttadeaddji Susanne Amalie Langstrand-Andersen oaivvilda dá lea livekonsearta man ii oktage galgga manahit.

- Lea booking mainna mii leat hui duhtavaččat! Biru Baby lea oalle ođđa urbi sámi artistamáilmmis, ja singuin boahtá maiddá áibbas ođđa šáŋŋer. Go sii lávkejit lávdái de eai leat vuolgán soabadallat, ja máŋgga láhkái de ovddastit sii ođđa feministalihkadusa man vuohttit Sámis, muitala festiválabuvttadeaddji Susanne Amalie Langstrand-Andersen.

Joavku seaguha dološ sámi luođi ođđaáiggi sivilisašuvnna next level musihkain. Bohtosat gohčoduvvojit "jáhkkemeahttumin", “briljánta áidnalunddogin" ja "Babymetal sivrras". Biru Baby váldoláhtut leaba sámenieiddaguovttis Iki ja Hánná, ja gaskkohagaid leat artisttat nugo Hell-G ja KT (In Da House) joavkku lassin mielde konsearttain.

- Biru Baby lea doallan muhttin mielahis konsearttaid 2016:s, ja musihkkabirrasis leat sii šaddan dábálaš ságastallanfáddán. Lea duohta illu beassat presenteret sin Márkomeannugussiide, dadjá Langstrand-Andersen.

Musihkkasuorgefestiválas Trondheim Callingas nammaduvvui Biru Baby eanemus imašlaš oassin prográmmas, ja iešguđetge musihkkamagasiinnat ja musihkkajournalisttat atne sin festivála "vuoitin". Nappo lea láhččojuvvon erenoamáš vásáhussii konseartalávddis Evenáššis.

Dán jagi juovlaskeaŋka; SlinCraze

Mii leat rámis go beasset muitalit ahte Sápmi supernásti boahtá Márkomeannui geasset. SlinCraze lea šaddan okta dain stuorimus rápperin Sámis, namahuvvon lávlagiiguin “Varjalan” ja “Good Life”. Su dokumentára “Arctic Superstar” lea čájehuvvon miehta máilbmi.

Seammás almmuhemiin álggahit bileahttavuovdima juovlahattiiguin.

- Nuoramus čávat bukte ovdan ovtta sávaldaga; SlinCraze boahtte Márkomeannui. Stuora iluin beassat dál almmuhit ahte juste son lea vuosttaš artistta Márkomeannus 2017! SlinCraze lei dáppe 2011, ja lea dan rájis issorasat ovdánan artistan , muitala Marita Eilertsen.  

SlinCraze lea Mázes eret. Su teavsttat leat eanemus davvisámegillii, ja dat leat dušše moattis earát mat maid ráppejit davvisámegillii. Maŋŋil vuosttaš geardde lávdde nalde 2005, lea son šaddan beakkán artistan Sámis. Son vuostálastta givssideami ja vealaheamimánáid ja nuoraid gaskkas, ja dan son deattuha iežas teavsttaid čađa. Dan maŋimus áiggi lea son almmuhan musihkka mii gullo dokumentáras “Arctic Superstar”, ja johttán miehta Davvikalohtta ja doallan konsearttaid.  

Márkomeannu lea sámi musihkka- ja kulturfestivála midjas lágiduvvo Evenáši ja Skániid suohkanrájis suoidnemánnu 27.-30. b. Festivála presentere juohke jagi sámi artisttaid, dáiddáriid ja kulturolbmuid olles sámi guovllus. Prográmmas gámná musihka, visuála dáidaga, lávdedáidaga, girjjálašvuođa, semináraid, valastallamiid, vádjolusaid, sámi márkana, ja vel sierra mánáid- ja nuoraidprográmma.

Mii ávvudit bileahttavuovdima daid juovlahattiiguin:   

Festiválapássa mánná kr. 100 (ord. pris. 200,-)
Festiválapássa nuorra kr. 200 (ord. pris 400,-)
Festiválapássa 18+ kr. 850 (ord. pris 1100,-)

Márkomeannu lea mánnáveagaide, giliolbmuide, olles Sápmái ja dutnje guhte háliidat oahppat eanet ustibiiddát kultuvrra birra. Don leat bures boahtin ležžet dus čázehat, skuovat dahje stevvelat juolggis.

Mii lohpidit albma buori konseartta go SlinCraze boahtá iežas showain Márkomeannui 2017! 

Sápmi representing @ Rockheim

Rockheim, Riddu Riđđu jïh Márkomeannu feesteiehkiedasse böörede såemies Saepmien veaksahkommes gïeligujmie. Daate akte laavenjostoe Tråantine 2017, aavoedimmie 100-jaepienheevehtimmeste saemiej voestes rijhketjåanghkoste Tråantesne.

Tråante 2017 edtja akte stoerre mïerhkesjimmie årrodh  aktede 100 jaepiej gæmhposte demokratijen, reaktavoeten jïh gellievoeten gaavhtan. Gïeh eah bööremes sjïehth daam heevehtimmiem geehpehtidh goh 3 noere artisth buelije eadtjohkevoetine jïh jïjnje vaajmosne?

Maxida Märak akte Davos gïrremejoejkestæjja mij gaskem jeatjah leah våajnoes orreme gæmhposne gruvaindustrijen vööste Saepmesne. Eerlege jïh politihkeles teekstigujmie dïhte lea åehpies goh akte mij daamtaj «fer jïjnjem» vadta goh fer vaenie. Dïhte Rockheimese båata aktine orre Ep:ine låammesne jïh akte eevre orre live-settine.

SlinCraze musihkine jïh rap’ine eelki gosse lij ajve 14 jaepien båeries. Altese teeksth lea dan bïjre guktie jielede goh saemie maahta årrodh, akte jielede gusnie maahta dovne vaanesovmh jïh raasismem dåastodh. SlinCrazen dïjre lea raeffie, gieriesvoete jïh jååhkesjimmie saaht mij religijovne, kultuvre jïh legninge!

Politihkeles teekstigujmie jïh åajvoeh vokaaleteknihkine dïhte såevmien-saemien rappere Ailu Valle åehpies sjïdteme. Dïhte rappede gaskem jeatjah guktie dïhte jillege jieledevuekie eatnemem jïh saemiej jieliemassem goerpedahta. Valle baantem Trio Boogiemen meatan åtna.

Anne Fossen, prosjekteevtiedæjja Rockheimesne jeahta, «Daate akte vadtese Tråanten årrojh eah gåessie gih aarebi åådtjeme! Hiphop åajvemes mïerhkeste Saepmeste: JÏH mijjieh buektiehtibie dam namhtah faalehtidh almetjidie!»

Riddu Riđđunfestivaaleåvtehke Karoline Trollvik jeahta, «Saemien hip-hoperh leah bïegkesne orreme aktem ståantem daelie, joekoen dej veaksehks teeksti jïh fraakas dåemiedimmien gaavhtan. Riddu Riđđu lea garmeres ihke mijjieh limh maahteme aavoedimmiem Tråantesne dåarjoehtidh. Mijjieh ulmine utnebe gamtoem saemien kåansteste jïh kultuvreste åehpiedehtedh jieniebinie scenine abpe jaepien. Jïh joekoen hijven lea maehtedh faalehtidh såemies dejstie nööremes jïh fraakasommes artistide mijjieh utnebe.»

«Daate akte iehkede Tråante sæjhta seenhte åajaldidh! Daesnie tjuara ajve gåårvedidh jïh meatan årrodh 100-jaepienheevehtimmiem aavoedidh mijjine ektine» Markomeannun festivaaleprodusente Susanne Langstrand-Andersen geerjene jeahta.

Sijjie jïh tïjje:
Öörnedimmie lea Rockheimesne goeven 10.b. 2017 ts. 20:00

Saemiedigkie jïh Noerhtelaanti kultuvrefoente öörnedimmiem dåarjoeh.

Pilsnár & poesiija

Go leat gakcun dan guhkes vuostálaga ja leat Gállogiettis, de leat measta joavdan. Ja de ii leat go bijadit báraguovllu guvlui ja báralávvui. Go doppe dat geavvá. Doppe dat pilsnár deaivvada poesiijain.

Stina Inga boahtá lohkat oasáža Jag dör en kort stund, midja lea guhkesdikta mas nisu govvádallá iežas eallima ráhkisvuođa, midjas muhtin áiggi maŋŋá rievdá bahča beahttašupmin, panihkalaš ballun ja jápminballun. Iežas ođđa diktačoakkáldagain čájeha Stina Inga ahte son lea okta dain deháleamos sámi poehtain mat mis leat dál.

- Lea gelddolaš joavku čállit dán jagáš Pilsnár & Poesijas. Stina Inga lea Gironis Ruoŧa bealde eret, ja lea guhkit áiggi bargan oahpaheaddjin Skániin. Sus lea dehálaš fáddá girjjis, ja mun hervvošan su go duostá čállit veahkaválddálašvuođa birra lagaš gaskavuođain, muitala festiválajođiheaddji Marita Eilertsen.

Ovttas Stina Ingain boahtiba Risten Biret Elle Eira ja Johan Sandberg McGuinne. Risten Biret galgá lohkat oasáža noveallas Sohkarieti, midja lea nissona birra guhte heahpatvuođa dihte guođđá iežas máná meahccái jápmit. Novealla duhkoraddá sámi dološ jáhkuin ja tabuiguin.

- Risten Biret lea nuorra taleanta Guovdageainnus eret. Mii illudat gullat oasáža su noveallas, ja mii leat gealdagasas oaidnit maid son boahtteáiggis olaha, dadjá festiválajođiheaddji áŋgirit.

Johan Sandberg McGuinne lea sámi čálli, girjjálašvuođadiehtti, oahpaheaddji ja aktivista. McGuinne lea oarjánsápmelaš ja gealalaš, ja okta sis guhte lea álggahan sámi fanzine Sápmi 2.0 – Subalter No More. Fanzine lea dáidda- ja aktivistaprošeakta mii dáhttu veahkehit sápmelaččaid váldit ruovttoluotta gielaset, sin rupmašiid, miela ja árbevirolaš guovlluid dekoloniserema bokte. Márkomeanus galgá son lohkat oasáža iežas čállosis mii lei Giellamielas.

- Johan lea sámi multidáiddár. Son čállá, juoigá, vuolggaha dehálaš digaštallamiid - ja duddjo dasa lassin hui čáppa dujiid. Olmmoš ii goassige dieđe mii McGuinne boahtte prošeakta lea, muhto ii leat eahpádus ahte lea juoga gelddolaš. Lea láhččojuvvon gelddolaš eahkedii Gállogiettis, muitala Eilertsen.

Pilsnár & poesiija lágiduvvo ovttas Romssa fylkkasuohkaniin.