Tråante 2017 - sámi 100 jagi ávvudeapmi

100 jagi rahčamuš demokratiija, vuoiggalašvuođa ja máŋggabealatvuođa ovdii - dat lea rámman go Márkomeanu sámi festivála lágiduvvo Evenášši suohkanis suoidnemánu maŋimuš vahkkoloahpa.

2017 čalmmustahttá 100 jagi ávvudeami das mii adnojuvvo leat vuosttaš miehtá-sámi čoahkkimin mii lágiduvvui guovvamánu 6.-9. b. 1917 Troandimis, dahje Tråantes nu mo gávpoga namma lea oarjelsámegillii. Váikke váldoávvudeapmi Troandimis lea leamaš, de joatkašuvvá ávvudeapmi jagi lohppii miehtá Sámi. Márkomeanu áiddo virgáiduvvon festiválabuvttadeaddji, Anne Henriette Hætta Reinås, bovde dál buohkaid golmmabeaivásaš Tråante-2017 čalmmustahttimii dán jagáš Márkomeanus.

Govven: Klaus Henriksen

Govven: Klaus Henriksen

- Márkomeannu lea máŋgga láhkai juohke jagi sámi searvevuođa ávvudeapmi, muhto dán jagi ávvudit mii Tråante iežamet vuogi mielde, muitala Hætta Reinås.

Historjjálaš čoahkkin Troandimis 1917:s lei vuosttaš háve go ovddasteaddjit stuorra oasi Sámis čoahkkanedje ovddidit oktasaš ášši álbmogin. Lea justa dát čoahkkaneapmi mii lea dagahan ahte Sámeálbmotbeaivi ávvuduvvo justa guovvamánu 6. b. juohke jagi Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

- Midjiide lea dehálaš čájehit Sámi dáiddalaš ja kultuvrralaš máŋggabealatvuođa, ja mii áigut dieđusge čalmmustahttit ávvujagi iežamet vuogi mielde. Mis leat máŋga oasi prográmmas main leamaš Tråante 2017 jurdagis go ráhkaduvvo, sihke mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide, dadjá Hætta Reinås.

márkomeannu#EANAN

Dán jagáš diŋgojuvvon buvtta Márkomeanus, čohkke vihtta sámi dáiddára ráhkadit sámi dálááiggedáidaga márkkogilážiidda. Diŋgojuvvon buvtta hástala Joar Nango, Unn Kristin Laberg, Anders Sunna, Matti Aikio ja Katarina Pirak Sikku hábmet dáidaga lundui mii lea festivála birrasis.

Govat ja muitalusat

Govvavuosehus "Govat ja muitalusat" vuosehit boares govaid áigodagas gaskal 1910 ja 1925, mat muitalit sámi eallima ja kultuvrra birra Davvi-Nordlánddas ja Lulli-Romssas. Vuosehus lea Várdobáiki sámi guovddáža Tråante 2017 váldočalmmustahttin, ja rahppojuvvo vuosttaš geardde Márkomeanus.

Maid don leat odne dahkan mii dagahivčče Elsa Laula rámisin?

Hearvadahkki Trine Lise Olsen lea váldoguossi ságastallamis "Maid don leat odne dahkan mii dagahivčče Elsa Laula rámisin", man ulbmil lea geahččat ovddasguvlui, muhto maiddá loktet hástalusaid mat mis leat odne - veahá earálágan vuogi mielde. Lea nuorra oarjelsápmelaš Johan Martin Steinfjell guhte jođiha ságastallama.

Trine Lise Olsen

Trine Lise Olsen

Vuolla & Vuoigatvuođat

"Pilsnár ja Poesiija" šaddá "Vuolla & Vuoigatvuođat" dán jagi, ja mii beassat gullat Gerd Mikalsen Davvi- Romssas lohkat girjjistis Farsmålet, aktivistta, dáiddára ja girječálli Máret Ánne Sara ja báikkálaš girječálliurbbi Ánná Káisá Partapuoli.

Várdobáiki-seminára: "Ii oktage muitalan maidge!"

Dán jagáš Várdobáiki-semináras beassat mii gullat dan mii ovdal leamaš gitta uvssaid duohken, gosa dušše nissonolbmot besse. Gii veahkehii riegádahttima oktavuođas? Ja maid dahke dalle go ii gávdnon mánnodávdagohpuš dahje bábermánnodávdalivsku?

REIDE IEŽAT SUPERSÁŊGÁRA (mánáidprográmma)

Mánát galget diehttelasat beassat searvat ávvudeapmái, ja dán jagi besset sii reidet iežaset supersáŋgára. Soaitá beakkán ovdamanni Elsa Laula bajásčuožžila? Dahje de reidejuvvojit áibba ođđa sáŋgárat. 

Márkomeannu sihtá cuvket myhtaid giellaválljema birra

Dán jagi Márkomeanus lágida festivála ovttas Sámi Dutkamiid Guovddážiin UiT (SESAM) seminára giellaválljema birra sámi veagain, ja sávvamis cuvket myhtaid go guoská sámegiellageavaheapmái mánáiguin. 

Govven: Marius Langstrand-Andersen

Govven: Marius Langstrand-Andersen

Vánhemin šaddat máksá ahte ferte váldit máŋga dehálaš mearrádusa máná ja veaga hárrái, ja okta dain lea giellaválljen. Máŋga gažaldaga soitet ihtit ođđa sámi vánhemiidda, galge go sámástit vai dárostit mánnái? Sáhtte go sámástit vaikko sámegiella ii leat munno eatnigiella, ja olgguštetne go earáid jus sámástetne?

Dán jagi SESAM-seminárii boahtiba Laila Oskarsson ja Berit Anne Baal Sámi Mánáidgiela Dutkanfierbmádagas (SAMAGI) hoallat jur sámegiellaháhkama ja máŋggagielatvuođa birra.

Laila Oskarsson ja Berit Anne Bals Baal. Govven: UiT

Laila Oskarsson ja Berit Anne Bals Baal. Govven: UiT

Anne Henriette Hætta Reinås, Márkomeanu sadjásaš buvttadeaddji, jáhkká máŋgasiin leat ovdagáttut mánáid máŋggagielatvuođas.

- Muhtumat leat suige deaivan dearvvasvuođadivššára guhte lea huigášan sin sámástit mánáin, jus ii leat ieš sámegiella eatnigiellan. Earát gis leat gullan ahte ii galggale oahpahit mánnái sámegiela vuosttašgiellan, go de ii oahpa dárogiela dohkálaččat. Dasa lassin lea jur beaggán ahte okta Oslo-skuvllas leat dál gieldán geavaheamis eará go dárogiela skuvllas. Dalle ii leat gal imaš ahte soaitá šaddat eahpesihkkar, dadjá Hætta Reinås.       

Hætta Reinås oaivvilda seminára sáhttá leat vuogas gaittiinnaide geat sihtet oahppat máŋggagielatvuođa birra, ja earenoamáš sámi veagaide.

- Oskarsson ja Baal šaddaba gal cuvket máŋga myhta maid olbmot guddet. Sávan eatnasat movttiidahttojuvvojit sámástit mánáide, loahpaha festiválabuvttadeaddji.

Seminára "Sámegiella vai dárogiella: Váttis válljet?" lágiduvvo lávvardaga suoidnemánu 29. beaivvi dii. 13.00 Stuorlávus Márkomeanu festiválabáikkis.

Márkomeannu lágiduvvo suoidnemánu 27.-29. beivviid Gállogiettis Evenášši suohkanis.

Ilut maŋŋá maŋŋálaga

Márkomeannu 2017 lahkonišgoahtá ja prográmma lea válmmas. Suoidnemánu maŋemus vahkkoloahpa besset sii, geat bohtet guossin festiválii, vásihit golbma beaivvi dievva konsearttaiguin, gelddolaš kulturvásáhusaiguin ja veaháš earálágán ságastallamiin komihkkáriin Trine Lise Olseniin. 

Go Márkomeannu lágiduvvo dál 18. gearddi, de bovdejit álbmoga searvaladdat valljugas dáidda- ja kulturvásáhusaide; diŋgojuvvon bihttá, historjávázzin, áibbas sierra prográmma mánáide ja nuoraide, vuovddi dievva ipmašat ja ollu eará. Festivála dárjjusta vel ovtta maŋemus herskko konseartaprográmmii, namalassii ruoŧa bealde hip-hop vávastusa, Maxida Märaka. Deatnogátte nuorat, Biru Baby, SlinCraze, ISÁK ja Kalle Urheim leat jo almmuhuvvon.

- Jus galggan namuhit maid ieš illudan vásihit prográmmas, de namuhan dán jagi diŋgojuvvon bihtá, márkomeannu#EANAN, ságastallama Trine Lise Olseniin, Studio Válga maid NRK Sámi Ronald Pulk jođiha, ja beakkán Deatnogátte nuoraid konseartta, dadjá festiválabuvttadeaddji Susanne Amalie Langstrand-Andersen, gii lea hui gealdagasas.

Tråante 2017 – sámi 100 jagi ávvudeapmi
Ávvudeapmái leat maiddái láhčán saji dán jagi Márkomeanus. Dán jagi lea namalassii 100 jagi áigi dan rájes go dat, mii lea nammasan vuosttaš miehtásámi čoahkkimin, lágiduvvui guovvamánu 6.- 9.b. 1917:s Troandimis, dahje Tråantes, nugo oarjelsámegillii lea namma.

- Áigut diehttelasasge čalmmustahttit ávvudeami iežamet ládje. Diŋgojuvvon bihttá, márkomeannu#EANAN, galgá leat dakkár maid gal eat leat ovdal oaidnán, ja dat lea min vuohki čalmmustahttit 100 jagi dáistaleami demokratiija, vuoiggalašvuođa ja máŋggabealatvuođa ovddas, dadjá Langstrand-Andersen.

Buohkaide
Festiválabuvttadeaddjis Susanne Amalie Langstrand-Andersenis lea jáhkku ahte dán jagi prográmmas lea buohkaide juoga, ja sávvá oaidnit olles guovllu álbmoga dán jagi festiválas. 

Márkomeannu lea sámi festivála, mii čevllohallá dainna go das lea vierru fállat juohke sámi guovllu kultuvrra, ja hirbmat girjáivuođa. Dieđán ahte buohkat sáhttet illudit min festiválas ja gávdnat prográmmas juoidá mii sidjiide heive. Jus ii, de galget goit boahtit duššo fal dan buori vuoiŋŋa ja njálgga festiválaborramuša dihte, loahpaha festiválabuvttadeaddji.

Nostalgiija ja dánsunpop Márkomennui

Márkomeanu sámi festivála dovddaldat lea ahte lávddistis ovdandivvu sihke easkaálgi ja hárjánan sámi artisttaid. Nu dahká maiddái dán jagi lávdeprográmmain. Sihke dovddus Deatnogátte Nuorat ja áibbas ođđa ISÁK leat dál dáhkidan ahte bohtet jagi 2017 Márkomennui.    

- Márkomeanus lea jo vierrun šaddan láhčit saji sihke varas ja hárjánan sámi artisttaide, ja lea albma gudni beassat ovdandivvut sihke Deatnogátte Nuoraid ja ISÁK joavkku, mojohallá Márkomeanu festiválabuvttadeaddji Susanne Amalie Langstrand-Andersen. 

Deatnogátte Nuorat eai soaitte gal šat leat nu issoras nuorat, muhto joavku boktá ain hirbmat movtta musihkainis. Go joavku dál fas čoahkkana Márkomeanu lávddi nala, de beassat vásihit konseartta mii boktá ollu boares muittuid. Sihke Hartvik Hansen ja Tore Aslaksen leaba álggu rájes jo leamašan joavkkus, ja Anne Lise Varsi lea dál sadjásažžan nisson njunušlávlun.  

- Joavkku álggahedje jo 70-logus ja dat lei okta vuosttaš sámi joavkkuin mii šattai bivnnuhin miehtá Norgga. Norsktoppenii gárte sis máŋga lávlaga, ja dáidetge oallugat muitit sihke Deanu Májjá ja Boares Muittut, muitala Langstrand-Andersen.  

Festivála duođašta maiddái ahte áibbas ođđa sámi joavku, ISÁK, čuojaha dán jagi Márkomeanus. Joavku lea 19-jahkásaš Ella Marie Hætta Isaksena oiddot ja orruge dáppe davvin šaddamin dán jagi háleštanfáddán, go musihkas lea sáhka. Joavku almmuhii dán vahkku vuosttaš siŋgela, "Čurves munnje", ja Miniøya festivála Oslos lea jo várren sin dán geassái. ISÁK seaguha juoigama, pop ja urbána synthaid, ja johtáladdá geabbilit gaskal sáme- ja eaŋgalasgiela. 

- Leat erenoamáš čeavlát go dán jagi beassat easkaálgi ISÁK joavkku vuosihit Márkomeanu gussiide. Ella Marie Hætta Isaksen, guhte lea joavkku njunuš, lei oainnat okta dan viđa nuoras geaid válljiimet oassálastin Márkomeanu “Nuoraid Sessions”-doibmii, mii lei taleantaprošeakta sámi nuoraide jagis 2016. Jáhkán sin ollet mealgat dobbelii Sámi ja Davvi-Norgga rájiid, loahpaha Langstrand-Andersen.

Lassin Deatnogátte Nuoraide ja ISÁK jovkui, de lea almmuhan Biru Baby, SlinCraze ja Kalle Urheima dán jagi musihkkaprográmmii.

Ođđa artista boahtá áidnalunddot musihkain Márkomennui

Eai leat nu galle ođđa musihkkára geat leat olahan nu ollu fuomášumi go Kalle Urheim. Son almmuhii nana vuosttašalmmuheami 2016:s, ja geassit beasat viimmat vásihit su Márkomeanus.

Govven: Preassegovva

Govven: Preassegovva

Divttasvuona artista lea ožžon rámi sihke dáža ja sámi mediain, ja guldaleddjiin maid, maŋŋágo su vuosttašskearru «Ruodjo /Sacred breath from the Tundra» almmuhuvvui. Márkomennui son boahtá roastilat go goas ge ovdal, ja áibbas varas lávlagiiguin.

- Min mielas lea Urheim hui gelddolaš artista. Su gaskkustanvuohki lea áidnalunddot, ja vuohki mo son nagoda seaguhit rocka, jazza, sámi sálbmaárbevieruid ja luođi, dagaha su artistan man gánnáha vásihit, dadjá festiválabuvttadeaddji Susanne Amalie Langstrand-Andersen.

Kalle Urheim, Divttasvuonas eret, lea kulturoperatevra, poehta, komponista, lávllačálli ja lávlu, ja son lea studeren Musikkonservatorietas Romssas. Son komponere musihka man vuođus lea julevsámi juoigan- ja lávlunárbevierru, julevsámegillii, dárugillii ja eaŋgalasgillii. Son lei mielde Sámi Grand Prixas 2015:s ja šattai álbmoga jiellahin šuoŋain «Idjasuojvvan / Nattskyggen». 2016:s almmuhii son vuosttašskearru, «Ruodjo», ja Avisa Nordland attii sutnje 6 birccuin vuosttašovdanbuktima ovddas.

- Urheim ieš lohpida cegget iežas musihkalaš loavddagoađi, cahkkehit dola vai olbmot besset liekkadit iežaset ja guossohit vuonaid ja váriid jiena. Lea láhččojuvvon magihkalaš vásáhussii, loahpaha Langstrand-Andersen.

Govven: Preassegovva

Govven: Preassegovva

Márkomeannu viiddida!

Coahkkágo du váibmu sámi musihka ja kultureallima ovddas? Dalle lea Márkomeanus máilmmi buorre vejolašvuohta dutnje! Mii viiddidat min kantuvrabargoveaga, ja almmuhat gaskaboddosaš 50 % virggi. Seammás almmuhat jahkásaš áhpehisvuođasadjásašvirggi beaivválaš jođiheaddjin. Ohcanáigemearri goappašiid virggiide: 06.04.2017. Lea dieđusge vejolaš goappaš virggiid ohcat.

Márkomeannu lea sámi festivála Gállogiettis norgga bealde Sámis. Festiválas lea čielga sámi profiila, ja Márkomeannu-festivála ovdanbuktá sámi artisttaid, dáiddáriid ja kulturovdanbuktiid miehtá Sámi. Prográmma lea máŋggabealat ja gávnnat sihke musihka, visuála dáidaga, lávdedáidaga, girjjálašvuođa, semináraid, valáštallama, vánddardeami, márkaniid, mánáidprográmma ja nuoraidprográmma festiválas. Festivála lea nuppástuhttojuvvomin searvvis ođđa organisašuvdnahápmái, ja festivála lea sakka ovdánan maŋimuš jagiid. 

ČÁVVAJOĐIHEADDJIN Márkomennui - oasseáiggevirgi (gaskaboddosaš)

Mii ohcat olbmo guhte ovttas festiválabuvttadeddjiin galgá jođihit festivála birrajagi doaimma, mas deháleamos dáhpáhus lea Márkomeanu čađaheapmi suoidnemánu maŋimuš vahkkoloahpa. Lea 50 % virgi, lea vejolaš ahte virgeproseanta stuorru. Lea sávahahtti fidnet olbmo virgái nu johtilit go vejolaš ja bargu bistá juovlamánu 31. b. 2017:i. Kantuvrabáiki lea Várdobáiki sámi guovddážis Evenášši suohkanis.

Gelbbolašvuođagáibádusat
Lea dárbbašlaš ahte leat buorit njálmmálaš ja čálalaš gulahallanattáldagat ja ahte lea sámi kulturgelbbolašvuohta. Sámegiela gelbbolašvuohta deattuhuvvo, muhto ii leat eavttuheames gáibádus. Son guhte ohcá virgái ferte leat iešheanalaš, sus ferte leat disipliidna, sáhttit heivehallat iežas ja hálddašit iešguđetlágan doaimmaid. Lea ovdamunni jus dus lea vásáhus sullasaš doaimmas festivála- dahje kultursuorggis. Go jo festivála lea nuppástuhttinproseassas ođđa organisašuvdnahápmái de ferte bargi sáhttit ieš hábmet iežas bargodoaimmaid daid rievdamiid ektui mat dáhpáhuvvet organisašuvnnas. Festivála jođihuvvo eanaš eaktodáhtolaš bargguin, ja persovnnalaš attáldat movttiidahttit ja jođihit eaktodáhtolaš bargiid ja čáva lea danne dehálaš gelbbolašvuohta virgái.

Bargoviidodat
Virgi galgá ovttas festiválabuvttadeddjiin, eaktodáhtolaš bargiiguin, čávain ja stivrrain leat mielde ovdánahttit Márkomeanu festiválan. Doibmii gullá plánet ja praktihkalaččat čađahit Márkomeannu-festivála. Čávvajođiheaddji galgá jođihit festivála čáva. Čávas leat 50-60 olbmo, geain juohkehaččas leat iešguđetge ovddasvástádusat ja doaimmat. Du bargobihtát leat čadnon sin doaimmaide. Virgái gullá maiddá doallat oktavuođa mediain ja gulahallat olgguldasat, ja veahkehit festiválabuvttadeaddji eará doaimmaiguin.

Persovnnalaš iešvuođat:

  • Iešheanalaš
  • Dovdat sámi kultuvrra ja servodaga
  • Liikot bargat olbmuiguin
  • Bargat struktuvrralaččat
  • Áŋgir
  • Čeahppi ovttasbargat
  • Heivehallanattáldat

Mii fállat:

  • Buriid vejolašvuođaid persovnnalaš ja fágalaš ovdáneapmái
  • Guoibmás bargobirrasa gelddolaš festiválas
  • Máŋggalágan doaimmaid
  • Bargoáiggi man ieš sáhtát heivehallat
  • Vejolašvuođa ruovttukantuvrras bargat
  • Bálkká šiehtadusa mielde

Váldde áinnas oktavuođa minguin jus leat jearaldagat dahje siđat eanet dieđuid virggi birra.

Ohcanáigemearri: 06.04.2017


BEAIVVÁLAŠ JOĐIHEADDJIN Márkomennui -  100 % sadjásašvirgi

Áhpehisvuođavirgelobi dihte lea virgi rabas geassemánu 2017 rájes borgemánu 2018 rádjai.

Gelbbolašvuođat
Márkomeannu Searvi ohcá čeahpes olbmo jođihit Márkomeannu festivála. Mii oidit ohcciid geain lea oahppu jođiheamis ja/dahje vásáhusat jođiheamis festivála- ja kultursuorggis. Lea dárbbašlaš ahte lea buorre ekonomiijaipmárdus, ja ahte leat buorit njálmmálaš ja čálalaš gulahallanattáldagat. Sámegiela gelbbolašvuohta deattuhuvvo virgáibidjamis, muhto ii leat eavttuheames gáibádus. Dasto ferte ohccis leat sámi kulturgelbbolašvuohta. Son guhte ohcá virgái ferte leat iešheanalaš, sus ferte leat disipliidna, sáhttit heivehallat iežas ja hálddašit iešguđetlágan doaimmaid. Go jo festivála lea nuppástuhttinproseassas ođđa organisašuvdnahápmái de ferte bargi sáhttit ieš hábmet iežas bargodoaimmaid. Ferte rehkenastit bargat vahkkuloahpaid ja oktasašluomus. Festivála jođihuvvo eanaš eaktodáhtolaš bargguin. Persovnnalaš attáldat movttiidahttit ja jođihit eaktodáhtolaš bargiid ja čáva lea danne dehálaš gelbbolašvuohta virgái.

Bargoviidodat
Beaivválaš jođiheaddjin čađahat don stivrra mihttomeriid festiválii, ja jođihat eará bargiid plánet ja čađahit Márkomeannu-festivála ja eará lágidemiid maid Márkomeannu Searvi lágida. Jođiheaddjin lea du ovddasvástádus jođihit proseassaid ja strategiijabargguid ovttas stivrrain ja čávain. Stuorra oassi barggus lea ohcamiiguin bargat, bušeahttastivren, rehketdoallu, ja dárkkistit festivála ruhtadili. Virggis lea bajimuš ovddasvástádus bušeahttadárkkisteapmái ja bohtosiidda. Viidásat ovdánahttit festivála dinema lea dehálaš guovddášsuorgi beaivválaš jođiheaddjái, ja dat mearkkaša ahte son galgá doalahit oktavuođa ovttasbargoguimmiiguin ja sponsoriiguin, ja bargat fierpmádatdoaimmaid ja márkanfievrridit festivála.

Persovnnalaš iešvuođat:

  • Iešheanalaš
  • Liikot bargat olbmuiguin
  • Bargat struktuvrralaččat
  • Áŋgir
  • Čeahppi ovttasbargat
  • Heivehallanattáldat

Mii fállat:

  • Buriid vejolašvuođaid persovnnalaš ja fágalaš ovdáneapmái
  • Guoibmás bargobirrasa gelddolaš festiválas
  • Máŋggalágan doaimmaid
  • Bargoáiggi man ieš sáhtát heivehallat ja vejolašvuođa ruovttukantuvrras bargat
  • Bálkká šiehtadusa mielde

Kantuvrabáiki lea Várdobáiki sámi guovddážis Evenášši suohkanis (golggotmánu/skábmamánu 2017 rájes sirdá Márkomeannu ovttas olles Várdobáikkiin Skániide).

Váldde áinnas oktavuođa minguin jus leat jearaldagat dahje siđat eanet dieđuid virggi birra.

Ohcanáigemearri: 06.04.2017


Oktavuođaolmmoš: Stivrajođiheaddji Eirik Larsen, tlf 970 80 217, E-boasta: eirik@markomeannu.no

Ohcan CV:in ja referánssain sáddejuvvo čujuhussii info@markomeannu.no

Márkomeannu needs YOU!

Leat don diekkár guhte hui álkit áŋgiruššá áššiide ja ii bala ovddasvástádusa váldit? Dalle lea mis áivan fálaldat dutnje! Márkomeanus leat njeallje rabas jođihanvirggi min čávas.

Njukčamánu/cuoŋománu mielde mii lágidit basi oktasaš čoahkkima visot Márkomeanu jođihanvirggiide. Mii geavahit basi plánet dan jagi festivála, ja dasa lassin dieđun sosiála ovttastallamii. Alla hávskkostallanfaktor! Jus dus lea miella searvat mis lea ain sadji jur dutnje.

MM2016MariusLangstrandAndersen073.jpg

 

BIRASHOVDA

Pláne festivála birasprofiilla. Bearráigeahččá ahte birasprofiila váldo vuhtii visot festiváladásiin, omd. go t-skirttut diŋgojuvvojit ja go ruskkat galget sirrejuvvot festiválas.

 

 

 

 

váhkarakHOVDA

Sus lea ovddasvástádus rekruhttabargiin/”nebiin”, namalassii bargiin geat leat vuollel 18 jagi. Doaibmá gulahallanolmmožin gaskal bargiid ja rekruhttabargiid/nebiid. Lágida prográmma rekruhttabargiide/nebiide. Čuovvula rekruhttabargiid/nebiid festiválaáiggis.

 

 

 

 

 

 

 

 

BÁRHOVDA

Su lea ovddasvástádus doaimmahit bára ja visot alkoholavuovdima festiválas. Pláne oastimiid. Doalaha oktavuođa lágideddjiiguin ja ovttasbargoguimmiin.

 

 

 

 

 

 

BUVDIHOVDA

Su ovddasvástádus lea Márkomeanu buvddas. Ovttas festiválajođiheddjiiguin pláne makkár festiváladávviriid oastit. Doallá oktavuođa lágideddjiiguin.

Čávat geain lea stuorimus ovddasvástádus, fertejit leat mielde juohke dásis. Iešguđetlágan doaimmat ollesjahkečávaidjoavkkus gáibida aktivitehta iešguđetlágan dásiin jagis. Gaittin hoavdadoaimmat bálkáhuvvojit ru. 2000,- jahkái.

Loga eanet čávaid ovdamunniid birra, ja searvva čávvajovkui dieđihanskovvi bokte, dahje ge e-poastta bokte info@markomeannu.no